Ja tällä tarkoitan kovasti yrittämääni kevennystä. Taas ote lipsui, taisi olla heti tiistain jälkeen. Viikonlopusta on varmaan turha puhua, pizzaa ja hamppareita. Jälkiruuaksi ämpärillinen karkkia ja pahaolo. Mitäköhän vaaka näyttää? Enpä ole uskaltanut käydä vaa'alla, siitä on kovaa vauhtia tulossa vihollinen...
Miten voi selvitä ruuhkavuosista (sitäkö mä nyt elän?) kun pitäisi keventää, luoda uraa, olla hyvä avovaimo ja äiti? Joskus tekee mieli vaan istua alas ja olla tekemättä mitään. Kun sen voisikin tehdä ilman omantunnontuskia niin eihän tässä olis mitään maristavaa.
Katsoin ensiviikon kalenteriani, kääk! Työmatka ja iso kasa ties mitä palavereja ym. Missähän välissä tekisi ne oikeat työt? Siihen päälle lasten harrastukset ja olisihan se kiva nähdä sitä omaakin kuntokeskusta.
Valitettavan usein me äidit karsimme juurikin siitä omasta hyvinvoinnista ja ajasta ensimmäisenä. Olen kyllä tiedostanut olevani kivempi äiti kun olen saanut käydä salilla tai jumpassa. Pää on nollattu ja pinna taas kestää.
Joten työntouhuista viikkoa vaan kaikille, yritän olla olematta se huono äiti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti